20.05.2002
Ekometsätalouden Liitolta raportti ulkoministeriölle ja eduskunnalle
Energiaa kuluttavan mekaanisen paperimassan aika on ohi?
Ekometsätalouden Liitto luovuttaa tiistaina ulkoministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikölle sekä eduskunnalle mekaanisen massan elinkaarta koskevan raportin. DI Jori Montosen selvityksen mukaan runsaasti energiaa vaativan mekaanisen massan valmistus tuhoaa paperikuitujen kierrätysominaisuudet siten, että kuitu poistuu kierrosta jo kahden käytön jälkeen. Sen sijaan modernilla tekniikalla kemiallisesti valmistettu kuitu kestää kahdeksan käyttökertaa. -Olemassaolevien tietojen perusteella on arvioitavissa, että elinkaari huomioiden sama puumäärä pystyy ylläpitämään puolitoistakertaista paperin käyttöä tukeuduttaessa mekaanisen massan sijasta kemiallisesti tuotettuun selluun, sanoo Montonen. Toinen merkittävä ero valmistusmenetelmien välillä on siinä, että mekaanisen massan valmistaminen vaatii runsaasti energiaa, mutta kemiallisen sellun valmistus tuottaa merkittävästi energiaa. Mekaanisesti valmistetun paperimassan kuluttama energia on 1 - 2,5 MWh tonnia kohden, kun taas sellutehdas tuottaa noin 0,5 MWh ylimääräistä energiaa jokaista valmistettua massatonnia kohti.
Ekometsätalouden Liitto toivoo, että Suomi oli aloitteellinen maailman ilmastosopimus- ja metsäsopimusneuvotteluissa. Suomi voisi ehdottaa mekaanisesta massasta luopumista esimerkiksi 10-20 vuoden siirtymäajan puitteissa, liitto ehdottaa, mutta arvioi, että markkinavoimat voivat toteuttaa rakennemuutoksen nopeamminkin, sillä kierrätyskelpoisuus on niin merkittävä paperin laatuominaisuus. -Ympäristöjärjestöjen painostusta ei tarvita, paperinostajien intressi on turvata kierrätyskelpoista kuitua markkinoille. Uusi suunta metsätaloudelle
Ekometsätalouden Liiton hallitus katsoo, että tämä esille noussut tieto pakottaa tekemään uuden arvion sekä metsätalouden että energiapolitiikan tulevaisuudesta. -Metsäpeite on maapallon ilmakehän elävä termostaatti. Esitettyjen tietojen valossa mekaanisen paperimassan tuotantotekniikasta on syytä luopua mahdollisimman nopeasti. Energiaa ja puuta tuhlaava tuotantomenetelmä on tullut tiensä päähän, sanoo liiton tiedottaja Hannu Hyvönen. -Siirryttäessä kemiallisen sellun tuotantoon säästyy energiaa sekä syntyy uutta kapasiteettia niin runsaasti, että uuden ydinvoimalan rakentamiseen ei ole pienintään tarvetta. Tällä hetkellä kuusesta valmistetaan hiertämällä mekaanista massaa ja koivusta ja männystä keitetään sulfaattimenetelmällä sellua. Ekometsätalouden Liitto katsoo, että jos kuusesta halutaan jatkossakin tehdä paperia tulisi sulfaattimenetelmää lähteä kehittämään tarkoitukseen. Välttämättömän rakennemuutoksen edessä olisi hyvä mahdollisuus tehdä uusi arvio myös vallitsevista metsänhoitomenetelmistä, toteaa liiton varapuheenjohtaja, metsänhoidon professori Erkki Lähde. -Mekaanisen massan tuotannon sijasta tulisi voimavarat suunnata mekaanisen sahatavaran tuotantoon. Jos halutaan turvata tukkipuun saatavuus ja laatu tulevaisuudessa, olisi alaharvennuksiin, avohakkuisiin ja metsänviljelyyn perustuvasta mallista luovuttava kiireesti. Ekometsätalouden Liitto julkaisee ensi torstaina vaihtoehtoista metsien käsittelyä esittelevän opasvideon, joka tarjoaa taloudellisesti kannattavan mallin tuottaa laadukasta sahapuuta ilman avohakkuita ja uudistamiskuluja. -Erityisesti kuusi sopii erinomaisesti jatkuvaan kasvatukseen, sanoo Lähde. -Suomella ei siis ole myöskään metsien hoidon kannalta mitään syytä tehdä ydinvoimalan vaatimaa sitoumusta kyseenalaisia tuloksia tuottaneen tehometsätalouden jatkamiseen.
Ekometsätalouden Liiton hallituksen puolesta
Riitta Wahlström, puheenjohtaja
Erkki Lähde, varapuheenjohtaja
Hannu Hyvönen, tiedottaja
Mikko Vartiainen, lakimies
LIITE: Ulkoministeriöön ja eduskunnalle jätettävä raportti (Julkaistu Valtavirtaverkoston Internetsivulla: www.ydinvoima.net)
Ydinvoima ei ole metsäteollisuudelle edullinen ratkaisu Energiantuotantoon varatut investoinnit kannattaa suunnata ydinvoimalan sijaan paperintuotannon selluistamiseen, kirjoittaa diplomi-insinööri Jori Montonen. Pohjoismaisen metsäteollisuuden tuotevalikoima ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen valtioiden energiantuotantorakenteet ovat muuttumassa ekologisesti kestävämmälle pohjalle.
Paperiteollisuuden johto on väärässä kuvitellessaan uuden ydinvoimalan olevan metsäteollisuudelle edullinen ratkaisu. Lisäydinvoiman käyttöönotto halventaa tukkusähkön hintaa, mikä on tähän saakka ollut suuren sähkönostajan paperiteollisuuden edun mukaista. Nyt on kuitenkin nähtävissä kehitys, jossa pohjoismaiset paperitehtaat suuren sähkönostotarpeen sijaan muuttuvat sähkön myyjiksi. Tällaisessa tilanteessa sähkön alhainen hinta on tietysti huono asia, eikä hintaa alentamaan pyrkivät toimet kovin viisaita.
Maailmalla nopeasti lisääntyvä kierrätyspaperin käyttö on johtamassa keskipitkällä aikavälillä mekaanisen paperimassanvalmistuksen kannattavuusongelmiin ja koko tuotannon loppumiseen, ja sitä kautta suuriin muutoksiin energiantuotannossa. Suurten väestökeskusten paperitehtaat muuttavat rivakkaa vauhtia tuotantoaan kier-rätyspaperia käyttävään suuntaan. Puuvarat on näiltä alueilta hävitetty jo aikoja sitten, eikä näin suurta ja yhä kasvavaa kulutusvolyymia voi kattaa muualta tuo-dulla raaka-aineella. Näissä olosuhteissa paperin valmistus voi perustua vain kierrätysraaka-aineen käyttöön.
Kierrätyspaperitehdas tarvitsee ulkopuolelta tuotua kuitumateriaalia vain paperimassan kulumisen korvaamiseen, sillä paperia useasti kierrätettäessä sen lujuus huononee. Perinteisesti massan lujittamiseen eli armeeraamiseen on käytetty pitkäkuituista sellua. Sellu on kallista ja kierrätysperitehtaiden onkin nykyisin kannattavampaa hankkia raaka-aineekseen mahdollisimman hyvälaatuista sellupitoista jätepaperia. Sellupohjaisen jätepaperin arvo on kierrätykseen perustuvassa järjestelmässä moninkertainen verrattuna mekaanisesta massasta valmistetun paperin arvoon.
Sellukuitu kestää jopa kymmenen kierrätyskertaa, kun mekaanisesti valmistettu paperikuitu poistuu paperitehtaan jäteveteen jo kahden kierroksen jälkeen. Sitä paitsi sellukuitu on jo alkujaan pitempää ja siksi sitä tarvitaan massan lujittamiseen vähemmän.
Paperitehtaat ympäri maailmaa ovat jo aloittaneet tuotantonsa muuttamisen kierrätyspaperiperustaiseksi. Viimeisimpänä uutisena Shotton Paper Cheste-rissä Walesissa on lopettanut paperitehtaan yhteyteen rakennetun mekaanista massaa valmistavan hiertämön ja siirtynyt pelkän jätepaperin käyttöön. Saksassa vastaavia toimenpiteitä on tehty jo aikaisemmin.
Edellä kuvatuista syistä on tapahtumassa muutos, jossa me-kaanisesta massasta valmistettua paperia aletaan hyljeksiä. Maksimaaliseen paperin kierrätykseen pyrkivän yhteisön kannattaa välttää mekaanisesti valmistetusta massasta valmistettua paperia. Huonon kier-rätettävyyden takia paljon mekaanisesti valmistettua kuitua sisältävien pape-rilaatujen hinta laskee. Toisaalta kemiallisesti valmistetun, eli sellupohjaisen paperin arvo vastaavasti nousee. Siksi puurikkailla alueilla kuten poh-joismaissa on paperitehtaiden kannattavaa siirtyä sellupohjaiseen paperin val-mistukseen. Jokainen muutos tähän suuntaan merkitsee, että mekaaniseen massan valmistukseen kuluneet valtavat sähköenergiamäärät vapautuvat muuhun käyttöön.
Kemiallisen massanvalmistuksen parantunut kilpailukyky li-sää sellun tuotantoa ja sellutehtaiden ylijäämäsähkö lisää sähkön tarjontaa. Parhaassa tapauksessa tällä mekanismilla vapautuu Suomen kokonaissäh-köntuotannosta jopa 40% metsäteollisuuden ulkopuoliseen käyttöön. (1)
Aika iso muutos sähkömarkkinoilla. Mitenhän uuden ydinvoimalan kannattavuuslaskelmat tähän suhtautuvat?
Teknis-kaupallisesti muutosmekanismi on täysin selvä ja tulos vääjäämätön. Vain aikatauluun voidaan vaikuttaa. Suuntaamalla energiantuotantoon varatut investoinnit ydinvoimalan sijaan paperintuotannon selluistamiseen saadaan aikaan sama energiantuotantoreservin muutos, mutta myös kilpailuetua paperiteollisuudelle.
Jori Montonen
Jori Montonen on koneensuunnittelun DI ja työskentelee tutkijana Tampereen teknillisen korkeakoulun Konedynamiikan laboratoriossa. Lisätietoja: 03 311511 ,31153435, 0400965049 jori.montonen@tut.fi
(1) Mekaanisesti valmistetun paperimassan kuluttama energia on 1 - 2,5 MWh tonnia kohden, kun taas sellutehdas tuottaa noin 0,5 MWh ylimääräistä energiaa jokaista valmistettua massatonnia kohti.